Euroopan parlamentti on 1. kesäkuuta 2023 sopinut kannastaan yritysten kestävään kehitykseen liittyvää huolellisuusvelvoitetta koskevaan direktiiviin (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) eli yritysvastuudirektiiviin. CSDDD:n mukaan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on noudatettava asianmukaista huolellisuutta ja otettava vastuu ihmisoikeusloukkauksista ja ympäristöhaitoista koko globaalissa arvoketjussaan.
Seuraavassa tekstissä kerromme lyhyesti Euroopan parlamentin kannan pääkohdat CSDDD:hen ja siihen, kuinka se vaikuttaa yrityksiin.
CSDDD:n lainsäädäntöprosessi
CSDD-direktiivin tavoitteena on edistää kestävää ja vastuullista yrityskäyttäytymistä. Lyhyesti sanottuna CSDD-direktiivi edellyttäisi yli 500 hengen yrityksiä noudattamaan asianmukaista huolellisuutta omassa ja alihankkijoidensa toiminnassa, sekä tunnistamaan ja ehkäisemään, lopettamaan tai lieventämään toimintansa todellisia tai mahdollisia haitallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristöön.
Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta (joka tunnetaan paremmin nimellä JURI) hyväksyi 25. huhtikuuta 2023 mietintöluonnoksen, joka sisältää joukon komission ehdottamia muutoksia direktiiviin. Euroopan parlamentti on vahvistanut kantansa 1. kesäkuuta 2023.
Tämän jälkeen Euroopan parlamentin, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission väliset toimielinten väliset neuvottelut CSDD:stä oli mahdollista aloittaa. Kun direktiivi on virallisesti hyväksytty, mikä ei ole odotettavissa ennen vuotta 2024, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa panna se täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Neuvottelutuloksesta ja toki yrityksen koosta riippuen uudet velvoitteet tulevat voimaan noin 2-5 vuoden kuluttua.
CSDDD:n soveltamisala sellaisena kuin Euroopan parlamentti on sen määrännyt
Yksi Euroopan parlamentin esittämistä keskeisistä neuvoteltavista asioista koskee kynnysarvokriteerejä, joiden täyttyessä yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva direktiivi soveltuu. Euroopan parlamentin kanta on, että CSDD:n soveltamisala määritellään seuraavasti:
Direktiiviehdotusta sovellettaisiin seuraavanlaisiin yrityksiin:
- EU:n osakeyhtiöt, joilla on enemmän kuin 500 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa
- EU:n muut osakeyhtiöt, jotka toimivat riskisektoreilla, ja joilla on enemmän kuin 250 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa
- Kolmansien maiden yritykset, jotka toimivat EU:n alueella ja jotka ylittävät edellä mainitut liikevaihdon raja-arvot EU:n alueella.
Pk-yritykset eivät kuulu sääntelyn piiriin, mutta direktiiviehdotus tarjoaa tukea niille pk-yrityksille, jotka voivat olla epäsuorasti sääntelyn vaikutuksen alaisina.
Lähde: Työ-ja elinkeinoministeriö
Euroopan parlamentin kannan perusteella soveltamisalaan kuuluvilla yrityksillä on periaatteessa velvollisuus hyväksyä CSRD:n 19 a artiklan mukainen siirtymäsuunnitelma, jonka tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Suurilla, yli 1000 työntekijää työllistävillä yrityksillä, olisi oltava palkka- ja palkkiopolitiikka, jolla varmistetaan, että johtajien muuttuvat palkkiot liittyvät suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen.
CSDDD:n odotetut neuvottelukohdat
Euroopan parlamentin ja neuvoston poikkeavien kantojen perusteella, jotka koskevat Euroopan komission ehdotusta, seuraavat seikat ovat todennäköisesti neuvottelukysymyksiä:
- direktiivin sovellettavuus finanssialaan: pitäisikö finanssiala jättää pääosin CSDDD:n ulkopuolelle;
- CSDDD:n mukaisen siviilioikeudellisen vastuun edellytykset; ja
- johtajien huolellisuusvelvollisuuden käyttöönotto ja sen seuraukset.
CSDDD:n mahdolliset vaikutukset
CSDDD:n myötä Euroopan unionissa toimiville suurille yrityksille asetetaan huolellisuusvelvoite, due diligence. Yritysten tulee direktiivin mukaan tunnistaa, estää, vähentää ja lopettaa kielteisiä ihmisoikeus-ja ympäristövaikutuksia aiheuttava toiminta. Yritysvastuudirektiivi sisältää julkisoikeudellisen valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmän eli lyhyesti sanottuna jäsenvaltioiden on nimettävä valvontaviranomainen ja annettava tälle valvontaviranomaiselle tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuudet.
CSDD tuo mukanaan johtajille huolenpitovelvollisuuden. Yritysten on laadittava siirtymäsuunnitelma, joka vastaa ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Johdon bonukset tulee sitoa tähän tavoitteeseen. Yritysten on myös varmistettava, että huolellisuusvelvoiteprosessiin osallistuu eri ryhmiä, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa. Ryhmiä ovat esimerkiksi alkuperäiskansojen edustajat, työntekijät sekä hyvän hallinnon puolustajat. Huolellisuusvelvoitteen täyttymistä on valvottava.
Jos yritys ei noudata sääntöjä, se voi joutua korvausvastuuseen siviilioikeudessa.
Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset voivat julkaista sääntöjä noudattamattomien yritysten nimet, poistaa niiden tuotteet markkinoilta tai määrätä ne maksamaan sakkoja, joiden suuruus on vähintään 5 prosenttia niiden globaalista liikevaihdosta.
Ota yhteyttä
Seuraamme tiiviisti kehitystä, joka liittyy CSDDD:hen, ESG-aiheisiin ja mahdollisiin vastuuseen ja (ryhmäkanne-)oikeudenkäynteihin liittyviin riskeihin. Kehitämme työkaluja CSDDD:hen liittyen.
Ota rohkeasti yhteyttä meihin, mikäli kaipaat lisätietoa.