Yhteiskunnallisesti tietoinen johtaminen on lisääntynyt viime vuosina. Se perustuu vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen, joka ulottuu paljon pidemmälle, kuin osakkeenomistajiin kohdistuviin velvoitteisiin. Näissä tapauksissa johtajat kohdistavat yrityksen vision työntekijöiden arvojen kanssa. He tekevät aloitteita, jotka ovat sopusoinnussa yrityksensä tarkoituksen, arvojen ja sidosryhmien asenteen kanssa.
Palveleva johtajuus on olennainen edellytys yhteiskunnallisen tietoisen johtajuuden vahvistamiselle. Täsmennykseksi, palvelevat johtajat keskittyvät ensisijaisesti sellaisten ihmisten ja yhteisöjen kasvuun ja hyvinvointiin, joihin he itse kuuluvat. He asettavat muiden tarpeet etusijalle ja antavat ihmisille mahdollisuuden suoriutua mahdollisimman ihanteellisesti. Useimmat yritykset – verkkosivuillaan esiintyvistä retoriikasta huolimatta – jatkavat toimintaansa pyramidin muotoisina rakenteina, jolloin alimmaiselle tasolle jäävät henkilöt määrittelevät toiminnan eettisyyden. Suuret organisaatiot puolustavat rutiininomaisesti muun muassa vastuullisuus- (ESG), yritysvastuu- (CSR), monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja osallisuus -aloitteitaan (DEI), mutta on selvää, että retoriikan ja ruohonjuuritason arjen pitää vastata toisiaan, jotta uskottavuus säilyy
Kriisien vaikutus yhteiskunnallisesti tietoiseen johtamiseen
COVID-19 ja nyt Ukrainan sota synnyttivät perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, kuinka suojella työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia, yritysjohdon vastuuta yhteisöjään kohtaan ja heidän roolistaan globaalin haasteen ratkaisemisessa. Yhteiskunnallisesti tietoisesta johtajuudesta ja kestävästä kehityksestä on tullut globaali edellytys kestävälle kasvulle ja joustavuudelle. Miltei jokainen globaali yritys puolustaa sitoutumistaan kestävän liiketoiminnan käytäntöihin, jotka luovat voimakasta sosiaalista ja taloudellista arvoa. Silti monien näiden yritysten uskollisuus näille periaatteille on pintapuolista. Muutaman vuoden välein nousee esiin vakava eettinen skandaali, joka kiinnittää median ja kriittisten sidosryhmien huomion.
Maailmanlaajuisen pandemian ja ilmastonmuutoskriisin aikana yritysten rooli, asema ja merkitys yhteiskunnassa muuttuu. Se kuvastaa globaalin yhteisön kohtaamia laajamittaisia haasteita, joita hallitukset eivät yksin pysty ratkaisemaan, sekä valtavaa kysyntää markkinoilla ja mahdollisuuksia kekseliäille yksityisen sektorin ratkaisuille.
Toimet mitä tulee suorittaa ja miten niitä seurata?
Yrityksen tarkoitusta on johdettava ylhäältä, mutta se ei voi olla yhden johtajan harteilla tai perustua vain henkilökohtaiseen filosofiaan tai intohimoon. Johtajien on yhdistettävä yrityksen tarkoitus liiketoimintamalliensa pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen ja kestävyyteen. Heidän on saatava johtajat ja johtohenkilöt mukaan ymmärtämään, miksi yhteiskunnallinen tietoisuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat välttämättömiä pitkän aikavälin menestykselle. Tämä edellyttää selkeää ymmärrystä sidosryhmien tarpeista ja odotuksista ESG-tekijöiden suhteen sekä sisäisten ja ulkoisten tarkastusten tekemistä.Sijoittajat ovat aloittaneet suuren liikkeen painostaakseen kohdeyrityksiään tehostamaan ilmastotoimia ja taloudellisiin ilmastoriskeihin liittyvää julkistamista. Johtajien on ymmärrettävä, kuinka nämä trendit vaikuttavat talous- ja maineriskeihin, mahdollisuuksiin ja kilpailukykyyn.
Toinen arkipäiväisempi tavoite koskee maailmanlaajuisesti raportointistandardia, jonka avulla erityisesti sijoittajat voivat verrata keskenään samankaltaisia yrityksiä keskenään kestävyyden näkökulmasta. Vaikka kriiseissä reaktiot ovat usein vaikea asettaa mitenkään raportointistandardin tai muullekaan asteikolle, tällä on pitkällä aikavälillä suuri merkitys. Tässä uusi EU-taksonomia on merkittävä askel eteenpäin.
Yhteenveto
- Yhteiskunnallisesti tietoinen johtaminen tarkoittaa johtajien kykyä muuntautua yhteiskunnallisiin muutoksiin ja täten estää tai lieventää mahdollisia mainehaittoja.
- Kriisit kuten Ukraina ja Covid-19 herättivät yritysjohdon tarkastelemaan työntekijöiden henkisestä ja fyysisessä hyvinvointia ennen näkemättömässä mittakaavassa.
- Viime vuosina on ollut havaittavissa trendi, jossa etenkin nuoret haluavat työskennellä yrityksille jotka jakavat heidän arvonsa.