Standardit ovat normeja, joilla luodaan yhteisiä toimintatapoja. Niiden avulla helpotetaan muun muassa laitteiden yhteensopivuutta, parannetaan tasavertaista kilpailua ja samalla helpotetaan elinkeinoelämän ja kuluttajien arkea. Standardointiprosessi on luonut pohjan suurille yhteistyön, tuottavuuden ja innovaatioiden parannuksille.
Standardeja on luotu eri tarkoituksiin jo pitkään. Ensimmäiset standardit olivat tapoja mitata aikaa ja tilaa. Standardien merkitys kasvoi teollistumisen myötä teknisiin ratkaisuihin. Teollisessa vallankumouksessa standardoinnilla oli keskeinen merkitys. Ensinnäkin vaihdettavat osat alensivat kustannuksia. Toiseksi uusia tavaroita oli helppo koota ja halvempaa korvata. Lisäksi työntekijöiden aikaa ja vaivaa säästyi. Yksi esimerkki on raideleveyden standardointi. Ennen kuin raideleveys standardoitiin alueiden välillä kulkeva lasti jouduttiin purkamaan ja siirtämään uusiin juniin, koska kiskojen välinen etäisyys ei enää vastannut junan pyöriä.
Erilaiset organisaatiot, kuten ISO (International Standardization Organization) ovat keskeisiä standardoinnissa.
Erilaiset organisaatiot, kuten ISO (international standardization organization) ovat keskeisiä standardeista puhuttaessa. ISO on kansainvälinen standardisoimisjärjestö, jonka jäseniä ovat kansalliset standardisoimisjärjestöt, yksi kustakin maasta. ISO:n määrittelemiä standardeja on otettu laajasti käyttöön.
Standardien keskeinen tavoite on mahdollistaa yhteensopivuus erilaisten tuotteiden ja komponenttien välillä. Tällä pyritään tehostamaan kilpailua ja estämään valmistajia luomasta omia suljettuja käytäntöjään. Tyypillisesti standardit ovat vapaaehtoisia, mutta useilla aloilla ja ratkaisuissa ne ovat välttämättömiä. Hyvänä esimerkkinä välttämättömyydestä on sähköteollisuus, jossa laitteilla on sekä lainsäätäjän vaatimia turvallisuusstandardeja että teknisiä standardeja.
Toinen merkittävä alue on erilaiset laatustandardit, kuten ISO9001 ja eri alojen best practices kuten valmistavan teollisuuden PFMEA (Process Failure Mode Effects Analysis ja etenkin autoalalla sovellettu APQP (Advanced product quality planning). Hyvä esimerkki käytännöstä, joka on myös lainsäädännön laatuvaatimus ja viranomaisvalvonnan kohde: HACCP eli elintarvike- ja juomateollisuuden hazard analysis and critical control points.
Vastuullisuusvaatimukset – Environment, Sustainability and Governance, ESG – ovat kasvaneet, jolloin erilaiset ympäristövaatimukset, kuten ISO14001, ovat tulleet tärkeämmiksi. ISO14001 on maailman tunnetuin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän malli. ESG alueella vastaavia vaatimuskokonaisuuksia on useita – esimerkiksi Global Compact, Sustainable Development Goals sekä vastuullisuusraportoinnin GRI – Global Reporting Initiative, avulla organisaatio voi tavoitteellisesti parantaa ympäristöasioidensa hallintaa sekä edistää kestävää kehitystä.
ESG:ssä Governance tarkoittaa hyvää hallintoa, johon siihenkin on erilaisia standardeja. Näiden standadien käytön voidaan olettaa lisääntyvän vastuullisuusvaatimusten myötä.
Standardeihin liittyy useita vaatimuksia, mutta niillä on tärkeä merkitys.
Standardeihin liittyy useita vaatimuksia. Standardit vaativat sertifiointeja ja hallintokäytäntöjä, jotka vievät merkittävästi yritysten resursseja. Kun standardeja on paljon, niistä kertyy huomattavaa taakkaa.
Standardeilla on tärkeä merkitys, sillä ne esimerkiksi lisäävät tuotteiden ja palvelujen laatua sekä turvallisuutta ja yhteensopivuutta. Tutkimusten mukaan standardit edistävät yritysten liiketoimintaa. Lisäksi joilakin teollisuuden aloilla niiden noudattaminen on lakisääteistä. Ne edistävät tutkitusti kaikenkokoisten yritysten liiketoimintaa ja kasvattavat asiakkaiden luottamusta. Standardeja käyttävät Suomessa ja maailmalla niin pienet kuin isot organisaatiot.
Yhteisesti hyväksyttyjen käsitteiden ja määritelmien avulla toimintaa on mahdollista järkeistää, työ nopeutuu ja virheet vähentyvät. Standardit auttavat pääsemään parempiin tuloksiin käytännössä. Lisäksi standardien ansiosta tuotteet ja palvelut ovat sopivia käyttöön, joihin ne on tarkoitettu. Standardien mukaan valmistettu tuote hyväksytään kansainvälisille markkinoille eli niiden avulla poistetaan kaupankäynnin esteitä. Kun markkinoita on useita, vaatimustenhallinta käy manuaalisesti liian työlääksi ja virhealttiiksi.
NordCheck pyrkii tukemaan täyden palvelun compliance-hallinnan ratkaisuillaan yrityksiä. Compliance-palvelujemme avulla voimme auttaa organisaatiotasi stardardien hallitsemisessa.