Viherpesu on tällä hetkellä valitettavan suuressa nousussa. Käsite tarkoittaa tilannetta, jossa yritykset käyttävät ”vihreää PR:ää” tai ”vihreää markkinointia” luodakseen harhaanjohtavan käsityksen siitä, että heidän tuottensa tai palvelunsa olisivat ympäristöystävällisiä tai sosiaalisesti vastuullisia. Kuluttajat etsivät yhä useammin ympäristöystävällisiä ja sosiaalisesti vastuullisia tuotemerkkejä ja palveluita, joista he ovat valmiita maksamaan jopa hieman enemmän kuin normaalisti. Tämä pieni lisäpalkkio muiden tekijöiden ohella, voi saada yritykset viherpesemään tuotteitaan ja palveluitaan. Taloudellisesti epävarmoina aikoina, kuten koronaviruspandemian aiheuttamana aikana, viherpesu voi tuntua erityisen houkuttelevalle vaihtoehdolle.
Ehkä yleisin esimerkki viherpesusta on vaatebrändi, jonka tuotteet valmistetaan hyvin epäeettisissä oloissa ja kaikesta – valmistuksesta kuljetukseen, syntyy suuria päästöjä. Kuitenkin brändi markkinoi olevansa ekologisempi ja vastuullisempi käyttäessään pelkän muovin sijasta biohajoavia pakkausmateriaaleja.
Ekosysteemi ei ole ainoa kärsijä, sillä myös viherpesua harrastavan yrityksen maine saattaa saada kolhuja.
Viherpesun avulla vääristellään usein tosiasioita, mikä heikentää myönteisiä pyrkimyksiä puuttua ilmastonmuutokseen, hiilidioksidipäästöihin, biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen, kestämättömään vedenkäyttöön, jätteiden syntyyn, ilman pilaantumiseen ja metsien hävittämiseen. Epärehelliset tuotteet ja organisaatiot saattavat ohjata myös ympäristötietoisia asiakkaita harhaan ja pitkässä juoksussa käytäntö voi aiheuttaa vakavia riskejä koko ekosysteemille.
Ekosysteemi ei ole ainoa kärsijä, sillä myös viherpesua harrastavan yrityksen maine saattaa saada kolhuja. Etenkin nykyisellä somen aikakaudella aihe on tullut entistä enemmän näkyviin ja tieto leviää nopeasti. Pitää myös muistaa, että esim. Suomen lainsäädäntö kieltää harhaanjohtavan markkinoinnin.
Kasvava tietoisuus, kasvava paine
Yrityksiä on jo jonkin aikaa syytetty siitä, että ne ovat liioitelleet ”vihreitä” ansioitaan. Ympäristöaktivistit käyttivät termiä ”viherpesu” ensimmäisen kerran vuonna 1986. Kuluttajien ja sijoittajien tietoisuus on kuitenkin varmasti lisääntynyt viime vuosina. Inriverin mukaan 62 prosenttia brittikuluttajista sanoi, että he harkitsisivat ostopäätöksiään uudelleen, jos vähittäiskauppiaat kertoisivat paremmin esimerkiksi toimituksen negatiivisista ympäristövaikutuksista.
Myös sijoittajat ovat yhä tietoisempia ympäristöasioista. Schrodersin vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia vastaajista kertoi, että aktiivinen sijottaminen ympäristövastuullisiin yrityksiin on heidän ensisijainen tavoitteensa, kun se vuonna 2019 oli 38 prosenttia. SwissRe:n mukaan sijoitusrahastot virtaavat yhä enemmän vihreisiin aloitteisiin, ja maailmanlaajuisten ympäristöön, yhteiskuntaan ja yritysjohtamiseen (ESG) liittyvien varojen odotetaan ylittävän 53 biljoonaa dollaria vuoteen 2025 mennessä.
Miten NordCheck voi auttaa?
Viherpesun myötä epäreilu kilpailuetu oikeasti vihreiden ja ei vihreiden yritysten välillä kasvaa. Vastuulliset yritykset menettävät suuria etuja ja heidän asemansa heikkenee.
Me Nordcheckillä voimme auttaa dokumentoimalla yritysten asioita oikein, ruohonjuuritasolta alkaen. Modern Compliance-ratkaisujen avulla dokumentoimme kaiken eettisistä kysymyksistä vastuullisuusasioiden hallintaan.